Aamun Hesari kertoo, kuinka Espoon Ämmässuolle on noussut kolmetoistametrinen jätevuori vuodessa. Tämä tarkoittaa 350 000 tonnia jätettä. Huolestuttavinta on se, että hieman yli puolet sekajätteestä on biohajoavaa jätettä, vaikka biojätteen kierrättäminen on nykyään helppoa suunnileen jokaisessa taloyhtiössä. Kun biohajoavaa jätettä on sekajätteen joukossa, muodostuu kaatopaikalle metaania, joka on noin 20 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Lisäksi sekajätteen seasta löytyy käyttökuntoista tavaraa, joka ei kaatopaikalle kuulu.
Ihmettelen vain, että mikä siinä kierrättämisessä on niin vaikeaa?
Toki kaupunki voi tehdä vielä paljon helpottaakseen kierrättämistä. Kierrättäminen on tehtävä kaupunkilaisille vaivattomaksi. Jokaisesta taloyhtiöstä pitää löytyä oma kierrätyspiste biojätteelle, paperille, kartongille, energiajätteelle, metallille ja lasille. Kierrätyskeskuksia tarvitaan nykyistä enemmän, jotta käyttökuntoinen tavara ei joutuisi kaatopaikalle.
Ämmässuon löydöksien valossa on kuitenkin oletettavaa, että ihmiset eivät välttämättä kierrättäisi yhtään sen enempää, vaikka se olisi kuinka helppoa.
Sääli, sillä meidän perheen sekajätemäärä tipahti noin neljännekseen aiemmasta, kun rupesimme kierrättämään myös energiajätettä. Tämä tarkoittaa siis 3/4 vähemmän sekajätettä Ämmässuolle. (Tietenkin siitä meidän aiemmasta sekajätteen määrästä puuttui jo kokonaan biojäte, paperi, kartonki, metalli, lasi, elektroniikkaromu ja ongelmajäte.) Suosittelen lämpimästi muillekin.
tiistai, lokakuu 28, 2008
Kolmetoistametrinen jätevuori vuodessa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 äännähdystä:
Terveiset vaan täältä jätehuoltosektorilta! Vastaukseksi ihmettelyysi tarjoan seuraavaa (yli 10 vuoden jätealan työkokemuksen perusteella): biohajoavaa jätettä on kaatopaikkajätteen seassa, koska kaikki biohajoava jäte ei kelpaa mihinkään keräykseen, ja kaikilla ei lajittelumahdollisuutta ole esim. pientaloissa. Lisäksi vaikka kaikki hyvää tarkoittavat jätehuoltoalan ja ympäristöjärjestöjen ihmiset päällään seisoisivat, niin kaikkia ihmisiä ei saada lajittelemaan. Kaatopaikkajätteessä on aina biohajoavaa, sillä esimerkiksi likaantuneille paperi-, kartonki- ja pahvipakkauksille ei ole kierrätystä. Kaikki omakotitaloasukkaat eivät kompostoi. Energiajätteen keräys on hyvä vaihtoehto siellä, missä sille on keräys ja loppukäyttäjä. Mutta tätäkään vaihtoehtoa ei ole joka paikassa, eikä saada. Mielestäni on kummallista, että vihreät jopa vaaliohjelmassa vastustavat kaatopaikkajätettä polttoaineena käyttäviä voimaloita, jotka vähentäisivät juuri noita kaatopaikkojen päästöjä ja tuottaisivat vähähiilidioksidista energiaa. En voi ymmärtää. Ilmeisesti heidän mielestään on parempi takertua idealistisiin mielikuviin, vanhoihin pelkoihin, ja tuottaa vielä vuosikausia kaatopaikoilla päästöjä, kuin tehdä asialle jotain. Harmittaa! nimim. itsekin vihreä
Lähetä kommentti