Kolmetoistametrinen jätevuori vuodessa

Aamun Hesari kertoo, kuinka Espoon Ämmässuolle on noussut kolmetoistametrinen jätevuori vuodessa. Tämä tarkoittaa 350 000 tonnia jätettä. Huolestuttavinta on se, että hieman yli puolet sekajätteestä on biohajoavaa jätettä, vaikka biojätteen kierrättäminen on nykyään helppoa suunnileen jokaisessa taloyhtiössä. Kun biohajoavaa jätettä on sekajätteen joukossa, muodostuu kaatopaikalle metaania, joka on noin 20 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Lisäksi sekajätteen seasta löytyy käyttökuntoista tavaraa, joka ei kaatopaikalle kuulu.

Ihmettelen vain, että mikä siinä kierrättämisessä on niin vaikeaa?

Toki kaupunki voi tehdä vielä paljon helpottaakseen kierrättämistä. Kierrättäminen on tehtävä kaupunkilaisille vaivattomaksi. Jokaisesta taloyhtiöstä pitää löytyä oma kierrätyspiste biojätteelle, paperille, kartongille, energiajätteelle, metallille ja lasille. Kierrätyskeskuksia tarvitaan nykyistä enemmän, jotta käyttökuntoinen tavara ei joutuisi kaatopaikalle.

Ämmässuon löydöksien valossa on kuitenkin oletettavaa, että ihmiset eivät välttämättä kierrättäisi yhtään sen enempää, vaikka se olisi kuinka helppoa.

Sääli, sillä meidän perheen sekajätemäärä tipahti noin neljännekseen aiemmasta, kun rupesimme kierrättämään myös energiajätettä. Tämä tarkoittaa siis 3/4 vähemmän sekajätettä Ämmässuolle. (Tietenkin siitä meidän aiemmasta sekajätteen määrästä puuttui jo kokonaan biojäte, paperi, kartonki, metalli, lasi, elektroniikkaromu ja ongelmajäte.) Suosittelen lämpimästi muillekin.

432 ääntä

Suuri kiitos kaikille minua äänestäneille, tukeneille ja vaalityötäni tehneille. 432 ääntä on oikein hyvä tulos! Täältä voit käydä katsomassa kaikki ääneni äänialueittain. Tasaisesti on tullut ääniä läpi Helsingin. Ylen sivuilta voi käydä tsekkailemassa kaikkia tuloksia.

Perheen (minä, Muusa ja Nikke) yhteenlaskettu äänimäärä on 593.

Miksi koirani syö lihaa, vaikka itse olen kasvissyöjä?

Vihreä Lanka kirjoittaa vähän harhaanjohtavasti siitä, kuinka koirasta voi tehdä kasvissyöjän. Asia ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen tai ongelmaton. Luotettavaa tietoa siitä, miten koira tulee toimeen kasvisravinnolla on saatavilla hyvin vähän, jos ollenkaan. Kasvissyöjäkoiria ei ole tutkittu, vaan kaikki olemassa oleva tieto pohjautuu tutkimuksiin koiran ruoansulatuksesta. Käsityksemme pohjaavat siis vain ja ainostaan kahteen faktaan. 1) Koiran ruoansulatus pystyy kyllä hyödyntämään myös kasvisravintoa. 2) Joka tapauksessa kasvissyöjäkoirakin tarvitsee eläinproteiinia (esim. kananmunat) ja luita järsittäväksi hampaidensa takia.

Kasvissyöjäkoiria on, ja koira mitä ilmeisemmin pärjää kasvisravinnolla. Terveyden arvioiminen silmämääräisesti on kuitenkin aina aikamoista hakuammuntaa ja kattavat tutkimukset kasvissyöjäkoirista puuttuvat. Se, että pärjää ei välttämättä takaa vielä sellaista hyvinvointia, jota itse haluan lemmikilleni.

Ongelmallista on myös oman lemmikin hyvinvoinnin ja lajityypillisen elämän rajoittaminen minun henkilökohtaisten valintojen perusteella. Erityisen paradoksaalinen on tilanne, jossa itse on kasvissyöjä ettisistä syistä, mutta oma eläin ei kuitenkaan saisi olla eläin.

Jos haluaa välttää eläinten käyttämisen ruokana totaalisesti, niin sitten on syytä olla hankkimatta lemmikkieläimiä. Tietenkin jokainen lemmikinomistaja voi kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten liha, jota lemmikkisi syö, on tuotettu. Itse en esimerkiksi osta Muusalle kaikista epäeettisimmin tuotettua broileria lainkaan.

Lue lisää aiheesta

Kansikuvassa koirani Muusa, joka ei ole kasvissyöjä

Hesy ei suostu solmimaan työntkijöidensa kanssa työehtosopimusta

Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen työntekijät jakoivat eilen vaalikentillä infoa heidän kestämättömästä tilanteesta ja ihmettelivät miksi Hesyn puheenjohtaja Hannele Luukkainen haluaa estää hesyläisten työehtosopimuksen. Hesyn työntekijät toteuttavat parhaillaan (24.-26.10.) ulosmarssia, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota vastuuttomaan työnantajapolitiikkaan.

Yli 90 prosenttia suomalaisista palkansaajista on työehtosopimuksen piirissä. Hesyläiset vaativat täysin oikeutetusti työehtosopimusta, jossa määritellään mm. työajat, lomarahat, työaikalisät, sairausajan palkat, poissaolot lapsen sairastuessa ja vähimmäispalkat. On suorastaan pöyristyttävää, että Hesy ei suostu neuvottelemaan työehtosopimuksesta - eläimistä kyllä pidetään huolta, mutta työntekijöistä ei.

Hesyn työntekijät ovat osaavia ja motivoituneita ammattilaisia, jotka tekevät työtä tällä hetkellä hyvin matalalla palkalla (noin 1200-1300 € kuukaudessa) ja vailla työehtosopimusta. Työntekijöiden toimeentulon ja jaksamisen takia on tärkeää saada työehtosopimus aikaan. Hesyn 20:stä työntekijästä 70 prosenttia on ammattiliitto ERTOn jäseniä. Mikäli työehtosopimusta ei saada aikaiseksi, on edessä lakko. Lakko lamaannuttaisi koko Hesyn toiminnan ja tärkeän työn eläinten hyväksi.

Lue lisää aiheesta

Koirateemat

Helsingissä on arviolta 25 000 koiraa, eikä tämä ole ihan pieni määrä. Koska olen kunnallisvaaliehdokas ja koiraihminen, haluan sanoa myös jotain koirista ja Helsingistä.

Tavoittelen seuraavia asioita:

- Lemmikkieläimen kanssa pitää päästä harrastamaan myös ilman omaa autoa. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. agility- ja tokokenttiä pitää löytyä myös kehä I:n sisäpuolelta ja ydinkeskustasta. Kysymys on mielestäni enemmän poliittisen tahdon puutteesta ajaa koiranomistajien asioita kuin mistään ylitsepääsemättömistä käytännön ongelmista. Kun maa on arvokasta kehä I:n sisäpuolella, koiraharrastajat ajetaan kehä III:n tuntumaan ja siitä eteenpäin. Tämä jo ekologisestikin kestämätöntä politiikkaa.

- Kaupungin pitää osoittaa myös koiraharrastusseuroille tilaa siinä missä muille urheiluseuroille. Valaistujen kenttien lisäksi tarvitaan myös sisähalleja. Mielestäni erilaiset ulkoliikuntakentät sopivat ensihätään myös koiraharrastukseen, kunhan kaikki harrastajat varmasti huolehtivat siitä, että koirat eivät pääse tekemään tarpeitansa kentille.

- Tarvitaan lisää myös suurempia ulkoilualueita, joissa saa pitää koiraa vapaana Sipoon koirametsän mallin mukaan. Esimerkiksi Tanskassa toimii hyvin sellaiset puistot, jonne mennessään muut ulkoilijat tietävät, että alueella saa pitää koiria vapaana. Ja vastaavasti alueella ulkoilevat koirat ovat omistajiensa hallinnassa.

- Jos koiraveroa edelleen peritään, siitä saadut rahat pitää korvamerkitä koiraharrastusalueiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Kaupungin pitää panostaa myös rahallisesti koiraharrastusalueisiin. Helsingillä on kyllä varaa kenttien valaistukseen ja muutaman harrastushallin rakentamiseen. Myös koirapuistojen kunnossapitoon ja rakentamiseen pitää satsata nykyistä enemmän.

Miksi kaupungin pitäisi edistää koiraharrastusmahdollisuuksia?

Yhteiskunnan vaatimukset koiria kohtaan ovat kiristyneet jatkuvasti. Kaupungin pitäisi tajuta, että mitä enemmän aktiviteettejä lemmikkieläimillä on, sitä vähemmän ongelmia niistä syntyy. Vaikka kuka tahansa voi hankkia koiran, kaikki koiranomistajat eivät välttämättä pysty kouluttamaan yhteiskuntakelpoista koiraa. Ihmiset hakeutuvat harrastamaan lemmikkiensä kanssa sen takia, että sekä ihmiset että eläimet nauttivat siitä, mutta myös siksi, että moni tarvitsee apua. Mitä enemmän apua ja harrastusmahdollisuuksia lemmikkien omistajille on tarjolla, sitä paremmin lemmikkieläimet myös voivat ja sitä enemmän niillä on kaupungissa mahdollisuuksia lajityypilliseen elämään.

Pormestarimalli Helsinkiin

Aamun Hesarissa kerrotaan, että pormestarimalli ei kiinnosta kuntia. Perinteinen kunnanjohtaja on valtuuston valitsema virkamies. Perinteisessä mallissa valta keskittyy virkamiehille, eikä poliittisille päättäjille. Pormestarimalli on käytössä Tampereella ja Pirkkalassa, joissa pormestari on sekä kunnanjohtaja että kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kun pormestari valitaan poliittisin perustein ja hänen poliittinen valtansa kontrolloidaan vaaleilla, lisääntyy päätöksenteon avoimuus ja demokratiaa.

Pormestarimalli pitää ottaa käyttöön myös Helsingissä. Nykyisen lainsäädännön puitteissa pormestaria ei ole kuitenkaan mahdollista valita suoraan vaaleilla. Laisäädäntöä pitää muuttaa siten, että kaupunkilaiset pääsevät itse valitsemaan oman pormestarinsa.

Vallilan ratikkahallista

Kaupunki on kartoittamassa mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja maanalaisen ratikkahallin rakentamisesta. Koskelaan hallia ei voida louhia pehmeän maaperän takia. Katseet kääntyvätkin kohti Vallilaa, jonne kaavailaan maanalaista hallia 180:lle ratikalle ja 200 autolle. Kuulostaa mahtipontiselta ja hintalappukin on mukavat 60-100 miljoonaa euroa.

Hallia tarvitaan, koska ratikoiden määrän kasvaessa niille tarvitaan lisää tilaa. Kuitenkin ajatus jättimäisen hallin louhimisesta Hämeentien, Mäkelänkadun ja Sturenkadun rajaaman kolmion tuntumaan tuntuu hurjalta. Alueen liikennemäärät ovat jo nykyisellään huomattavat, eikä 120 ratikan lähteminen aamutuimaan varsinaisesti vähennä tätä kuormitusta tiiviisti asutulla alueella, puhumattakaan rakennustöiden aiheuttamasta kaaoksesta.

Raitiotieliikenteeseen suunnattavat rahat on ensisijaisesti käytettävä kiskojen määrän lisäämiseen. Kun kiskoja saadaan lisää voidaan suurempaa hallia suunnitella vaikkapa kehä I:n tuntumaan raidejokerin varrelle. En myöskään näe tarkoituksen mukaisena, että kaikkien ratikoiden pitää lähteä samasta hallista. Muutama halli sopiviin paikkoihin ripoteltuna toimii liikenteenkin kannalta paljon paremmin kuin jättimäinen kompleksi.

Helsingin pitää kantaa vastuuta eläinten hyvinvoinnista

Vihreiden uudet eläinpoliittiset linjaukset julkaistaan tänään.

Helsingin pitää kantaa vastuuta eläinten hyvinvoinnista. Eläinsuojeluvalvontaan tarvitaan lisää resursseja ja uusia toimintatapoja. Löytöeläinten sekä luonnonvaraisten, vahingoittuneiden eläinten kuljetus ja hoito on järjestettävä asianmukaisesti. Korkeasaaren eläintarha pitää muuttaa kokonaan luonnonvaraisten loukkaantuneiden eläinten hoitopaikaksi.

Julkisen sektorin ruokahuollossa pitää velvoittaa poliittisin päätöksin käyttämään lähi- ja luomuraaka-aineita. Kouluissa, päiväkodeissa ja muussa kunnan järjestämässä ruokailussa tulee lisätä kasvisruuan tarjontaa esimerkiksi vaihtamalla muutamaksi päiväksi viikossa ruokalista täysin lihattomaksi. Kasvisruokapäiville löytyy niin eettisiä, ekologisia, taloudellisia kuin kasvatuksellisia perusteita. Samalla on huolehdittava julkisten ruokapalveluiden henkilöstön riittävästä asiantuntemuksesta kasvisruokien valmistukseen.

Lemmikkieläinten pitää saada käyttäytyä lajityypillisesti myös Helsingissä. Siksi on panostettava lemmikkien ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksien parantamiseen.

Vaalirahoitukseni

Kunnallisvaalikampanjan budjetti

Menot:
Ehdokasmaksu 120 €
Nettisivujen domain 43 €
Helsingin Sanomien mainokset 1100 €
Metromainokset 450 €
Esitteiden painatus 610 €
ViNOn suorapostitus 130 €
Voiman mainos 150 €
Ylioppilaslehden mainos 166 €
Voltti-lehden mainokset 123 €
Tulva-lehden mainos 65 €
Metro-lehden mainos 50 €
Graafinen suunnittelu 500 €
Vaalikuva 15 €
Käyntikorttien painatus 125 €

Menot yhteensä: 3647 €

Tulot:
Vihreiden naisten tuki 135 €
Vanhempien tuki 1000 €
Yksityishenkilöiden tuki 68 €
Omat rahat (opintolaina) 2444 €

Tulot yhteensä: 3647 €

Vastuu lähisuhdeväkivallan ehkäisystä kuuluu kunnille

Oikeusministeriö aikoo parantaa lähisuhdeväkivallan uhrien asemaa muuttamalla lievät pahoinpitelyt virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että poliisin on suoritettava esitutkinta ja syyttäjän on nostettava syyte myös silloin, kun rikoksen uhri ei sitä vaadi. (HS Kotimaa 13.10.08.) Tämä on askel parempaan suuntaan, sillä Suomi on yksi Euroopan lähisuhdeväkivaltaisimmista maista.

Lähisuhdeväkivalta kohdistuu perheen jäseniin tai muihin läheisiin. Lähisuhdeväkivaltaa on fyysisen väkivallan lisäksi seksuaalinen väkivalta tai hyväksikäyttö,kodin ja henkilökohtaisten esineiden rikkominen tai tärvely, henkinen väkivalta ja kaikenlainen laiminlyöminen.

Suuri osa lähisuhdeväkivallan uhreista on naisia ja tekijöistä miehiä, kuitenkin naisten osuus tekijöinä lisääntyy jatkuvasti. Eniten lähisuhdeväkivallasta kärsivät peheiden lapset. Suomessa kymmenet tuhannet lapset joutuvat kohtaamaan väkivaltaa kotonaan. Lapsiin kohdistuvassa väkivallassa tekijöinä ovat sekä miehet että naiset.

Väkivallan kierre jatkuu tutkimusten mukaan ainakin noin joka kolmannessa tapauksessa aikuisikään asti kun perheväkivaltaa kohdanneet lapset jatkavat käytösmallia joko lyömällä omaa puolisoaan, lapsiaan tai alistumalla uhriksi väkivaltaisessa suhteessa.

Vastuu lähisuhdeväkivallan torjumisesta kuuluu kunnille. Helsingin on laadittava poikkihallinnollinen ohjelma lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Lisäksi olemassa olevien perhepalveluiden sukupuolivaikutuksia on arvioitava. Kaikilla perheiden kanssa työskentelevillä pitää olla riittävästi koulutusta ja keinoja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen.

Kodin pitää olla turvallinen paikka jokaiselle perheenjäsenelle. Kaupungin on autettava niin väkivallan uhreja kuin tekijöitä. Perheiden kokonaisvaltaiseen auttamiseen pitää panostaa nykyistä enemmän.

Vastauksiani vaalikoneisiin ja -kyselyihin

Klikkaa linkkiä ja löydät vastaukseni vaalikoneisiin ja -kyselyihin. Vastauksista kannattaa lähettää rohkeasti sähköpostia tai kommentteja blogiin, jos jokin asia jää askarruttamaan. Käy tsekkaamassa myös vaalisivuni.

• Helsingin Sanomat
• Helsingin Uutiset -> ehdokkaat -> Vihreä liitto -> Lotta Kortteinen
• MTV 3
• YLE
• Irc-galleria
• Facebookin vaalikone
• Facebook: Sosiaalinen vaalikone
• Kaupunkiliikkujien liikenneaiheinen vaalikone
• Terveydenhuollon vaalikone
• Kaupunkimetsäliikkeen kysely
• Amnestyn haaste. Olen sitoutunut naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön.
• Attac
• Liikenneturvan Suur-Maltti
• Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liiton & Animalian kysely. Julkaistaan ennen ennakkoäänestyksen alkamista.
• Äänestä kuntasi reiluksi. Olen sitoutunut edistämään reilumpaa Helsinkiä.
• Stadin rantaryhmän vaalikysely
• Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n kysely. Tulokset julkaistaan ennen vaaleja.
• Herttoniemi –seuran haastattelu. Jostain syystä vastaukseni eivät vielä ole päivittyneet sivuille.
• Love ry:n vaalikone
• Lammaszinen vaalikysely, julkaisutavasta ja ajankohdasta ei tietoa.
• Linux-käyttäjien vaalikysely. Tulokset julkistetaan 10.10.
• Tietotekniikan liiton vaalitutkimus. Tulokset julkaistaan viikkoa enne vaaleja.
• Kysely päihdehaittojen ehkäisystä. Vastattu, ei jostain syystä löytynyt vielä netistä.
• Kysely asuntoloista. Vastaukset Töölöläinen -lehdessä.

Jos listasta puuttuu mielestäsi jokin vaalikone tai -kysely, vinkaathan sen minulle!

Helsingin hiljaiset alueet?

Tänään ke 8.10. Hiljan päivänä vietetään valtakunnallista hiljaisuuden teemapäivää. Minä vietän aivan erityistä hiljaisuuden päivää flunssassa ääneni menettäneenä. Harmittaa, sillä jouduin perumaan tämänpäiväisen Itäkeskuksen lukion vaalipaneelin. Toisaalta hiljaisuus on myös jotain äärettömän kiehtovaa ja rentouttavaa. Varsinkin, jos siitä voi nauttia keskellä metsän uumenissa tai vaikkapa Lapin tunturissa.

Aamun Hesari uutisoi siitä, että Uudellamaalla on vain kaksi aluetta, jotka on luokiteltu hiljaisiksi. Toinen näistä viiden neliökilometrin suuruisista hiljaisista alueista sijaitsee Kirkkonummen Porkkalassa ja toinen Lohjalla. Helsingissä hiljaisuudesta pääsee nauttimaan ainoastaan Keskuspuistossa ja Vanhankaupunginkoskella. Selvitysten mukaan 54 % helsinkiläisistä kärsii melusta, eli asuvat korkean äänitason alueella.

Eniten melua pääkaupunkiseudulla tuottaa liikenne. Meluntorjunnan ongelmana on ollut päätöksenteon epäjohdonmukaisuus – samalla kun melua pyritään torjumaan yhtäällä, toisaalla tehdään esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen hajauttavasti vaikuttavia päätöksiä, jotka lisäävät liikennettä ja sitä kautta myös melua. Liikenteen meluhaittoja pitää vähentää kaavoituksella, hiljaisemmalla joukkoliikenteellä sekä vähentämällä yksityisautoilua.

Kaupungin rajojen sisältä pitäisi löytyä myös hiljaisia alueita. Hiljaisia alueita voidaan säilyttää suojelemalla nykyisiä luontoalueita. Pääkaupunkiseudulle on laadittava viheraluekaava turvaamaan arvokasta luontoa ja säilyttämään yhtenäiset metsäiset alueet ja näiden väliset yhteydet. Rakentaminen pitää suunnata paikkoihin, jotka ovat jo valmiiksi käytössä. Helsingin rantoja tulee säästää yhteiseen virkistyskäyttöön, eikä rakentaa muutamien rikkaiden linnoiksi. Esimerkiksi Kivinokan ja Vartiosaaren alueet on säilytettävä nykyisessä käytössään.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työhönottotilanteessa

Alma media on antanut potkut Lapin kansan vastavalitulle päätoimittajalle Johanna Korhoselle. Työsopimuksen purkamisen syyksi on ilmoitettu luottamuspula, jonka väitetään syntyneen siitä, että Korhonen ei ole työhaastattelussa kertonut puolisonsa poliittisesta aktiivisuudesta. Korhonen on myös jättänyt haastattelussa painottamatta sitä, että hänen puolisonsa on nainen. Tyypillistä. Ihmiset olettavat heteronormatiivisesti jotain, ja saavat sitten hepulit, kun heidän omat odotukset eivät pitäneetkään paikkaansa.

Työnantaja ei saa syrjiä työntekijöitä sukupuolen, iän, terveydentilan, raskauden tai vanhemmuuden, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muuhun näihin verrattavan seikan vuoksi. Syrjinnän kielto koskee myös työpaikkailmoituksia ja työhaastattelua. Työpaikkaa ei saa esimerkiksi ilmoittaa vain naisten tai miesten haettavaksi tai edellyttää hakijalta tiettyä ikää, jollei tähän ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä.

Näin ollen työnhakijalla on oikeus jättää työhaastattelussa vastaamatta edellä mainittuihin viittaaviin kysymyksiin. Työhaastatteluun ei yksinkertaisesti kuulu puolison sukupuoli sen enempää kuin muutkaan puolison tekemiset.